Budjettiruokaa: Makaronilaatikko soijasta

Ruokabudjettia koskevassa postauksessa kirjoitin, että teemme useampia päiviä kestäviä ruokia. Tämä osin laiskuuden takia, koska tarvitsee kokkailla vain 1-2 kertaa viikossa. Toisekseen ruoka on myös huomattavasti halvempaa näin.

Tässä postauksessa kerron tämän viikon ruoastamme, jonka viimeisen lautasellisen juuri söin. Tämä ei ole täydellinen resepti, vaan tarkastallaan enemmänkin ruoan hintaa.

Ruoka oli siis makaronilaatikko soijarouheesta tehtynä. Emme ole kasvissyöjiä, vaan soijan yksi syy on hinta ja säilyvyys. Yhdestä pussista soijarouhetta tekee 2,5-3 isoa makaronilaatikkoa riippuen vähän kokkauspäivän mielialasta, eli millä suhteella tätä tulee tehtyä. Soijarouhe maksaa kuitenkin vain 3 euroa, eli yhtä laatikkoa kohti tästä tulee noin euro. Jauheliha maksaa useampia euroja ja siihen ei taida edes 400g paketti riittää, vaan menee se 600-750 g paketti.

Säilyvyys taas tukee sitä, että tätä on yleensä kaapissa valmiina. Kuten budjettia koskevassa kirjoituksessa kerroin, aineet makaronilaatikkoon löytyivät jo kaapista. Taisin vain muutaman euron täydennyksen hakea kaupasta sitä varten. Käytännössä muutenkin tätä koskevat ostokset ovat lähes kaikki sellaisia, että niistä tekee yhdellä noin 25 euron ostoskerralla kaksi laatikkoa.

Tarkemmin sanottuna laskin yhden makaronilaatikon hinnaksi 10,24 euroa, josta söimme 11 reilun kokoista annosta. Järkevämmin syömällä tästä olisi saanut ainakin 15 annosta, mutta kun on niin hyvää, niin minkäs sille mahtaa :).

Annoshinnaksi tulee siis alle euron.

Makaronilaatikon hinta

Tarkastellaan ensin ostamiani tuotteita ja niiden hintoja. Laitoin ostokset exceliin ja arvioin siihen mikä osuus pakkauskoosta kulutettiin yhteen ruokaan.

Tarkkasilmäisempi huomaa, että tein tämän kalliilla aineilla. Kyllä, tähän on omat syynsä, jotka käyn tässä läpi.

Makaroni

Keväällä kun tein tätä ruokaa, olin pakotettu ostamaan kalliimpia makaroneja. kaikki 20 sentin pussit oli Korona-hamstrauksen myötä kaupasta loppu ja jäljellä oli vain jotain kukkamakaronia yms. Nappasin kolme käteen osuuvaa pussia käteen ja teimme ruoan niistä. Tykkään myös näistä porkkanaa tai parsakaalia yms. vihanneksia sisältävistä pastoista, ne tuo hieman vaihtelua ja terveellisyyttä (toivottavasti) ruokaan.

Tämä pakotettu sekalainen ruoka oli sinänsä kiva, että kolme erilaista pastaa toi ruokaan mukavaa vaihtelua. Osa pastoista oli kovempia, osa pehmeämpiä jne, joten se oli jotenkin vain miellyttävämpi syödä ja katsella. Tälle tielle siis jäimme ja hukkaan sen muutaman euron ekstaa monipuolisuuteen.

Jos oikein halpaa budjettiruokaa etsii, niin 20 snt/400g on halvin makaroni. Tumma makaroni on 33 snt/400g. Näillä yhden laatikon hinta tippuu n. 2,3 euroa.

Kananmunat

Olen jo pitkään ostanut lähes pelkästään luomumunia. Sama pätee muuten usein maitoonkin, vaikka tässä tulikin ostettua tuota halvinta arkimaitoa.

Munat, maito, juustot ovat eläinperäisiä tuotteita, joihin suodattuu kaikki eläimen syömä tavara. Tämä sisältää siis myös kaikki mahdolliset myrkyt. Luomutuotanto minimoi näiden myrkkyjen osuuden ja uskon sen olevan meille ihmisille terveellisempää. Tämä on vain oma käsitykseni lukemistani lähteistä, enkä esitä mitään terveysväitteitä asian suhteen.

Prisman halvimmat munat näyttää saavan noin puoleen hintaan, eli 2,49 e/15kpl. Näillä laskettuna yhden laatikon hinta tippuu n. 60 senttiä. Laatikkoonhan menee vain muutama muna.

Muut aineet

Kuten makaroni-kohdassa kerroin, tykkään suutuntumasta. Tästä syystä tykkään laittaa ruokaan porkkanaraastetta ja satunnaisesti myös paprikaa. Nämä toki nostavat hintaa muutamalla eurolla, mutta ne tuovat ruokaan kuituja, pureksittavaa ja mukavaa vaihtelua ja väriä.

Laskin hatusta heitettynä muutaman kymmenen senttiä myös mausteisiin.

Toki tarkalleen ottaen tähän pitäisi laskea vielä käytetty vesi ja sähkö, joka kuluu ruoan valmistukseen, mutta nämä ovat aika pieniä summia ja varmaan kuittaantuvat sillä, että laskin hieman suurpiirteisesti nämä eri raaka-aineiden osuudet tähän yhteen ruokaan.

Esim. ketsuppia meni mukamas koko pullo. Ei se toki kauaksi jäänyt, mutta kuitenkin, yläkanttiin ne on laskettu.

Edellä mainituin kananmunan ja makaronin muutoksin yhden laatikon hinta tippuu 10,24 eurosta 7,26 euroon ja annoshinta 11 annoksella 66 senttiin. Erittäin edullista syötävää.

Tästä kun vielä tiputtaa porkkanan ja paprikan pois, eli tekee sitä perusperusmättöä, mitä suomessa syödään, lähenee annoshinta 50 senttiä. Ei ihme, että makaronilaatikko on niin suosittu arkiruoka.

Resepti: Makaronilaatikko soijarouheesta

Yllä onkin kuvassa jo aineet. Karkeasti ottaen valmistus etenee näin:

1. Laita vettä kiehumaan kattilaan. Heitä sinne yksi kasvisliemikuutio ja lorauta rypsiöljyä hieman.
2. Laita toiseen kattilaan 2-2,5 dl soijarouhetta, tuplamäärä vettä (4-5 dl) ja yksi kasvisliemikuutio. Laita kattila liedelle. Halutessasi soijaa voi maustaa liemikuution lisäksi myös esim. savustetulla paprikalla, chilillä, inkiväärillä, mustapippurilla. Suosittelen jotain lisämausteita. Myös perinteiset laatikkomausteet meirami, salvia, rosmariini ovat suosiossa ja laitan jotain niistä soijan sekaan tai vasta vuokaan.
3. Kiehumista odotellessa raasta noin 5 porkkanaa, raasteen paksuus saa olla reiluhkon kokoista. Pilko 2-3 sipulia ja muutama paprika.
4. Kun pastavesi kiehuu, laita kolmesta eri pussista kustakin noin puolet. Keitä ohjeiden mukaan n. 6-8 minuuttia.
5. Soijaa keitetään vain n. 3 minuuttia. Kun soija on keitetty, sammuta liesi. Itse olen jättänyt kattilan kuitenkin liedelle odottamaan pastaa. 
6. Pilkotut kasvikset voi heittää suoraan vuokaan tai itse olen laittanut sipulit keitetyn soijan sekaan maustumaan (jälkilämmölle, en ole kuullottanut).
7. Pastan keityttyä kaada pastan keitinvesi pois. Älä kaada soijan keitinvettä pois, siinä on kaikki maku. Lisäksi jos laitoit vettä vain sen tuplamäärän, ei sitä pitäisi paljoa olla jäljellä.
8. Sekoita pasta, soija ja kasvikset sekaisin kattilassa tai vuoassa.
9. Valmista munamaito, noin 7 dl maitoa ja 3 munaa vispataan sekaisin. Munamaitoa voi vielä maustaa esim. mustapippurilla. Kaada munamaito vuokaan. Halutessasi vuoan päälle voi ripotella juustoraastetta. Itse nuukailen tässä.
10. Paista 175° n. 45-60 minuuttia.

Nauti runsaan ketsupin kera! Rohkeammat laittaa hieman chilisoosia päälle ;)

Ruoan aktiivinen valmistusaika n. 30 minuuttia + tunnin uunissa. Ja tätä syö koko viikon. Hyvä hyötysuhde mielestäni.

Lisää oma makuvinkkisi alle. Tykkään sekoitella eri kerroilla erilaisia mausteita, jolloin ruokaan saa vaihtelua ja uusia elämyksiä.

Kuukausibudjetti

Olemme mielestäni eläneet kohtuullisen säästeliäästi. Tottakai itselläni ainakin näkyy elintasoinflaatio monenlaisessa kulutuksessa. Monesti isomman tilin jälkeen ostan jotain leluja itselleni. Kuitenkin kun puhutaan peruskulutuksesta, niin olemme tehneet halpoja, pitkään kestäviä ruokia. Emme myöskään juurikaan matkusta, käytännössä lähes ainut vapaa-ajan kulu on ravintolaruokailu ja tietenkin nämä viihdepalvelut netflix, audiokirjat jne. Lasken ne kuitenkin osin myös sivistäväksi (erityisesti kirjat).

Ruokabudjetti tarkkailuun

Päätimme muutama kuukausi sitten kuitenkin alkaa seuraamaan kulutustamme tarkemmin. Meillä on kahden hengen taloudessa mennyt hieman kuukaudesta riippuen arviolta 500-600 euroa kauppaan. Ajattelimme ottaa tuon 500 euroa budjetiksi, mutta hyvin nopeasti otimme hieman lisähaastetta ja vähensimme kauppabudjetin 400 euroon. Lisäksi meillä on erillinen 200 euron ravintolabudjetti. Kumpikin maksaa erilliselle tilille kerran kuussa 200+100 euroa.

Täydellistä historiadataa en ole laskenut, mutta karkealla mutulla tämä tulee laskemaan kuukausikuluja. Koko ruokabudjettimme on nyt samaa luokkaa mitä pelkkään kauppaan on käytetty aiemmin. Ennen tuli käytyä hieman leväperäisemmin ulkona syömässä tähän päälle. Nyt se on paljon harkitumpaa. Arvioisin kuukausikulujen putoavan vähintään 100 e per naama.

Budjetilla suunnitelmallisuutta

Toinen budjettikuukausi alkaa pikkuhiljaa päättymään ja uskallan jo arvioida tämän vaikutuksia. Isoin muutos ei meinaan ole vain rahallinen säästö, vaan koko käyttäytyminen ja asennemuutos. Kaupassa käynti on paljon suunnitelmallisempaa, jonka lisäksi tai johdosta siellä tulee käytyä myös hieman harvemmin. Ei se huonoa ollut ennenkään, mutta nyt rahallisen aspektin myötä siihen on tullut aiempaa enemmän suunnitelmallisuutta.

Osin tämä on myös omassa päässä, kun aiemmin maksettiin vuorotellen kauppareissuja, niin tuli vähän mietittyä myös mitä milloinkin ostaa. Jos oli minun vuoroni maksaa, niin en ehkä ostanut kaikkea pitkäkestoista tavaraa ja täydennysostoksia jouduttiin tekemään useammin.

Nyt kun raha on jo siirtynyt taskustani ruokatilille, on se yhteistä, eikä minun rahaa. Kauppareissulla voi oikeasti ostaa kerralla viikon tai ylikin ostokset, eikä parin päivän päästä tarvitse täydentää maitoja. Myös kaikki kuivatarvike yms. pitkäkestoinen tavara ostetaan aina kun tarvitaan, enkä koe siitä mitään tunnotuskia puoleen tai toiseen. Kokonaisuudessaan muutos onkin jotenkin oudolla tavalla lisännyt omaa mielenrauhaani.

Suunnitelmallisempi ja aiempaa harvempi kaupassa käynti vähentää myös heräteostoksia. Toki pelkästään jo suunnitelmallisuus vähentää heräteostoksia, mutta joka kauppareissulla on vaaransa napata jäätelöhyllyltä kassin täytettä. Mitä suunnitelmallisempaa ruoanlaittoa ja vähemmän reissuja, sitä halvempaa ja terveellisempää ruokaa tulee syötyä.

Budjetti pakottaa

Ikävä sanoa näin, mutta budjetti tekee vähän saman asian kuin köyhällä. Kun ei ole rahaa, niin ei voi ostaa mitä haluaa. Niukkuus myös kasvattaa luovuutta. Osin oman laiskuutenikin tähden teimme jo ennenkin pitkiä, melkein viikon kestäviä ruokia. Makaronilaatikko, kaalilaatikko tai papupata (laitan reseptejä myöhemmin) vievät vain noin yhden tunnin aktiivista aikaa sunnuntaiaamuna, mutta kestävät seuraavaan viikonloppuun. Helppoa ja nopeaa.

Kuitenkin kun rahaa on vähemmän, se pakottaa tekemään tätä vieläkin useammin ja erilailla. Nyt kun alkaa heinäkuun viimeinen kolmannes ja 400 e kuukausibudjetista on jäljellä 100 euroa, se laittaa miettimään. Mitä me syömme seuraavat puolitoistaviikkoa? Oho, kaapista löytyikin vielä aiemman makaronilaatikko-kokkauksen jämät. Näistä saa vielä toisen laatikon. Siinä oli jo lähes puolet loppukuusta katettu. Sitten jää vielä viimeiselle noin viikolle 100 euroa + ravintolarahaakin on jäljellä. Kyllä me selvitään!

Yksi hienous onkin se, että tiettyjen ruokien tarvikkeet ovat pääosin kuivatarvikkeita, joita voi ostaa kaappiin jo etukäteen. Esim. makaronilaatikon tarvikkeista tekee 2-3 vuoallista (kesto n. 10-15 annosta). Joka kokkauskertaa varten ei tarvitse lähteä kauppaan!

Ulkona syöminen

Yhteisen ruokailun lisäksi syön jonkin verran työmatkoilla ulkona. Tätä ei toki nyt ole juurikaan tapahtunut Koronan takia useaan kuukauteen, mutta se tullee jonkin verran lisääntymään. Osa ruokailuista menee oman tai vastapuolen firman kuluihin, joskus toki syön itsekin tai ostan matkalta pientä matkaevästä. En kuitenkaan laske näitä nyt mukaan kuukausibudjettiini, koska en budjetoi sinne myöskään päivärahoja, jotka kattavat nämä ylimääräiset kulut enemmän kuin hyvin. Lisäksi budjetissani jo on oma rivinsä ylimääräisille sekalaisille kuluille.

Erillinen yhteinen ravintolabudjetti on sekin jotenkin vapauttavaa. Ravintolassa käynti on suunnitelmallisempaa, eikä vain hetken mielijohteesta tapahtuvaa. Toki olemme myös nopealla aikataululla lähteneet syömään. Samalla kuitenkin tiedostamme, että tämä on pois meidän loppukuun budjetista, eli siinä on aina palkkio vs. maksu -aspekti tarkastelussa.

Se kaikista pahin hetken mielijohde jääkin helpommin nyt tyydyttämättä ja käsi hakee hapankorppuja keittiön kaapista. Mielihalun osaa kyllä tukahduttaa ja siirtää myöhempään ajankohtaan, kun on jotain odotettavaa. Ilman rahallista insentiiviä tämä ei kuitenkaan olisi läheskään yhtä helppoa. Toisaalta budjetti myös sallii ulkona syömisen ilman huonoa omaatuntoa. Olemme päättäneet hemmotella itseämme yhteensä 200 eurolla kuussa.

Mutta se on päätös, ei hetken mielijohde. Samalla myös ulkona käyminen on suunnitelmallisempaa ja limittyy sopivasti pitkien viikkoruokien keskelle. Suunnittelemme vähintään viikon etukäteen. Eli teemmekö nyt vaikka makaronilaatikon ja mitä sitten tehdään ensi viikonloppuna, tehdäänkö joku parin päivän salaatti tai pasta vai käydäänkö vaikkapa perjantai-iltana ulkona.

Budjettimme mahdollistaa useamman sushibuffan, pizzaillan tai kebabrullan, tai sitten muutaman paremman ravintolaillallisen kuussa. Esimerkiksi nyt kuun vaihteessa olimme pienellä lomareissulla, jossa kävimme 150 euron illallisella ravintolassa, jonne olimme halunneet jo pidemmän aikaa. Tämä vei 75 % kuukauden budjetistamme, mutta oli sen arvoista. Tiedostimme että Heinäkuussa ei välttämättä enempää ulkona syödä.

Onneksi loppulasku oli arvioimaamme pienempi sekä Kesäkuulta oli jäänyt ylimääräistä, joten Heinäkuullekin jäi ihan kohtuullisesti varoja vielä muutamaan terassiruokailuun.

Ruokabudjetin vaikutukset

Vaikutukset kokonaisuudessaan:
- Rahallinen säästö
- Vähemmän kauppareissuja - > Lisää säästöjä, vähemmän heräteostoksia
- Suunnitelmallisempaa ruokailua (niin ulkona kuin kotona)
- Mielenrauha

Asuminen ja muut kulut

Asumisen suhteen asun työsuhdeasunnossa, josta maksamme asuntoedun verran vuokraa yritykselle. Oma osuuteni tästä on noin 184 euroa kuukaudessa. Lisäksi päälle tulee vielä sähkön kulutus, joka on osaltani noin 25 euroa kuukaudessa.

Asumisen lisäksi pakolliset kiinteät kuluni koostuvat lähinnä auton ylläpidosta. Auton ylläpitoon lasken vakuutukset, verot, pesun ja vapaa-ajan polttoainekulut. Työmatkojen kulut (ja ylikin) katetaan kilometrikorvauksilla, joten en laske niitä budjettiini.

Listasin budjettiin myös spotifyn, bookbeatin, vaatebudjetin arvion ja vitamiineja. Nämä ovat osin hatusta. Lisäksi siellä on vielä ylimääräinen 100 e muihin huvituksiin, vaikkapa nyt kaverien kanssa kahvillakäyntiin.

Koko budjettini:
- Ruoka 300
- Vuokra 185
- Sähkö 25
- Auto 225 (sis. Vakuutuksen, verot, bensat vapaa-ajan rientoihin)
- Vakuutukset 38
- Bookbeat + spotify 34
- Vitamiinit 20
- Vaatteet 50
- Muu 100

Yhteensä 977 €


Nyt pitäisi vaan alkaa sitten noudattamaan tätä. Eli kaikki tonnin yli tienattu siirtyy heti pois tililtä. Good luck :D

Kuten jo yllä ruokabudjetista kerroin, niin uskon että näin suunniteltu budjetti, oli se sitten kauppa- tai kokonaisbudjetti, auttaa hahmottamaan kuluja ja pitäytymään niistä. Se estää kaikista tehokkaimmin elintapainflaation.

Tottakai joskus voi jotain lisäkivaa pitää, mutta se on selkeä poikkeus tästä ja nyt julkisen budjetin teon jälkeen ei ole niin herkästi heräteostoksia, vaan se on suunnitelmallisempaa. Sanoisin jopa, että jos jotain haluaa hommata, niin se pitää säästää ylimääräisestä palkasta etukäteen. Saas nähdä miten tämä toimii…

Yrittäjän palkan optimointi

Netistä löytyy vaikka mitä ohjeita yrittäjän palkan optimitasosta. Vaihteluväli on niinkin hurja kuin 17 000 - 44 000 e/vuosi.

Toki jokainen tekee omat päätelmänsä ja lopputulos riippuu kunkin yrittäjän henkilökohtaisista tarpeista ja haluista myös yrityksen kehityksen suhteen.

Itselläni yksi syy toimia yrittäjänä on nimenomaan minimoida verot. Siksi haluankin laskea sen tason, millä voin minimoida yhteisverot minun oman palkan verotuksen ja yrityksen yhteisöveron suhteen.

Marginaaliverotus

Mikäli katsotaan vain verokortin veroprosenttia, ei nähdä koko kokonaisuutta. Tämä on yksi niistä syistä, miksi jotkut sanovat optimaalisen palkan olevan melko korkeakin vuosipalkka.

Erilaisia veroprosentteja voi testailla verottajan veroprosenttilaskurilla, mutta selkein taulukko eri vuosipalkkojen eroista löytyy veronmaksajien sivuilta.

Taulukosta huomataan, että vuoden 2020 ansiotuloverotuksessa veroprosentti ylittää yhtiöveron 20% noin 26 000 euron vuosituloilla. Pääomatulon veroprosentti 30% ylitetään noin 43 000 euron vuosituloilla.

Jos mietitään, että rahat tarvitsee kotiuttaa itselle mahdollisimman optimaalisesti, niin yhtiöveron lisäksi meidän tulisi laskea tähän päälle kevennetty osinkoverotus, jolloin osinkoina maksettaessa kokonaisverotus pyörii noin 27% tienoilla. Optimaalinen palkan verotus olisi siis suurinpiirtein tässä, eli taulukon mukaan noin 37 000 vuosipalkassa?

Väärin.

Katsotaanpas marginaaliveroprosenttia.

Otetaan tähän esimerkiksi vaikka nuo 26, 37 ja 43 tuhatta euroa.

26 000 euron vuosipalkalla veroja maksetaan noin 5 382 e.

37 000 euron vuosipalkalla veroja maksetaan noin 10 138 e.

43 000 euron vuosipalkalla veroja maksetaan noin 13 029 e.

Nyt huomaat tästä varmaan jo hyvin nopeasti, että vuosipalkan nousu 26 ke -> 37 ke suurinpiirtein tuplasi maksettavat verot. Veroprosentti kuitenkin muuttui vain noin 20 % -> 30 %. Tämä johtuu siitä, että veroprosentti kuvaa koko tulosta maksettavaa veroa. Verotus kuitenkin hoidetaan niin sanottu marginaaliverona, eli tässä tapauksessa pitäisi laskea näin:

26 ke tuloilla maksetaan 5 382 e veroja. Tämän ylimenevästä osasta maksetaan 10 138 - 5 382 = 4 756 e. Tämä tekee lisätylle 11 tuhannelle eurolle 4 756 / 11 000 = 43,2 %. Verottaja ottaakin siis viimeisestä 11 tuhannesta eurosta 43 prosenttia!

Huomaa vielä tuosta veronmaksajien taulukosta, että siinä on viimeisessä sarakkeessa mainittu myös marginaaliveroprosentti. Se on hieman matalampi kuin yllä laskemamme. Se johtuu siitä, että ko. taulukon marginaaliveroprosentti lasketaan vain noin välille 26-30 ke. Yli 30 tuhannen tuloista maksetaankin vielä korkeampaa veroa.

Marginaalivero tuleekin aina laskea suunniteltujen palkkojen välillä. Verotus muuttuu melkein jokaisen tuhannen euron kohdalla, joten yksiselittäisiä lukuja ei voi antaa.

Valtion tuloveroasteikko

Ensimmäisenä on hyvä huomioida valtion tuloveroasteikko (2020).

Tästä huomataan, että veroprosentti (marginaaliveroprosentti) vaihtuu vuonna 2020 kohdissa

- 18 100

- 27 200

- 44 800

- 78 500

Taulukon perusteella näyttää erittäin hyvältä, että 27 200 tuloista maksettaisiin vain 554 euroa veroja. Tämä ei toki pidä paikkaansa, koska tähän tulee päälle vielä kunnallisverotus. Valtion tuloveroasteikko on kuitenkin hyvä lähtökohta lähteä testaamaan erilaisia vuositulotasoja.

Kunnallisverotus

Kunnallisverotus on kuitenkin valtion tuloveroon verrattuna lähestulkoon tasavero. Siihen vaikuttaa paljon erilaiset vähennykset (veronmaksajien yhteenveto ansiotulosta tehtävistä vähennyksistä). Kuten huomaatte, verotusviidakko on hyvin sekava. Karkeasti voidaan sanoa, että maksimaaliset vähennykset saadaan noin 10 000 - 15 000 euron tuloilla.

Vuositulojen testaus

Koska myös valtion tuloveron ensimmäinen asteikko on tuossa samassa kategoriassa, 18 tuhannessa, lasketaan kokonaisverotus tällä summalla.

Otetaan vertailuluvuksi valtion tuloveroasteikon seuraava pykälä, 27 200.

Veroprosenttilaskurin mukaan, kun YEL-tulo on sama kuin ansiotulo ja kunnallisvero on 20,25%, saadaan seuraavat verot:

- vuositulo - verot - veroprosentti - marginaaliveroprosentti

- 18 100 - 1 080,01 - 6,0 % - 28,5 %

- 27 200 - 4 067,55 - 15,0 % - 38,5 %

Nyt jos tästä olisi katsottu vain tuon 27 tonnin verotus, voitaisiin iloita, että maksamme vain 15% veroja, joka on selkeästi alle yhtiöveron. Kuten aiemmin sanoin, tästä tulee kuitenkin huomioida tuon viimeisen 9 100 euron verotus. Tämä viimeisen 9 tonnin verotus onkin 2984,54 / 9100 = 32,8 %.

Veroprosenttilaskurin ilmoittama marginaaliveroprosentti jo vihjaakin, että 18 100 euron ylimenevät tulot verotetaan huomattavasti tiukemmin.

Veroprosenttilaskurilla voi jokainen leikkiä mielensä mukaan, mutta itse olen päätynyt maksamaan tuon noin 18-20 tuhatta euroa. Huomioin tähän siis erilaisia saatavia vähennyksiä, jolloin maksan palkkaa hieman yli tuon valtion tuloveroasteikon pykälän, mutta lopullinen verotus päätyisi kuitenkin siihen lähelle.

Huom. Laskelmaan vaikuttaa hieman käytetty YEL-työtulo. Yo. testissä ne oli sama kuin palkkatulo.

Ps. Extreme matalat tulot

Testasin vielä huvikseni miten verotus muuttuu, kun lasketaan tuosta 18 000 eurosta alas kohti maksimivähennyksiä. Eli tässä vielä vain reilun tonnin kuukausituloilla lasketus verotukset yllämainituin oletuksin:

- 17 000 - 757,61

- 16 000 - 547,01

- 15 000 - 378,9

- 14 000 - 94,74

- 13 000 - 19,50

Näistä kaikista laskettuna marginaaliveroprosentti mainitun vuositulon ja 18 100 euron vuositulon välillä on n. 25-30 %.

Kuten huomataan, tuolla 13-14 tuhannen euron vuosituloissa verotus on jo todella minimaalista, alle prosenttia. Tämä johtuu siitä, että näistä tuloista ei vähennyksien johdosta makseta juurikaan kunnallisveroja.

Ensimmäinen iso nousu tulee kohdassa 14->15 ke, jossa viimeisen tonnin verotus on 28,4 %. Oikein pihi yrittäjä voisikin optimoida tulonsa vain 14 000 euroon.